Mitä jos taas kirjoittaisin. Ihan vain siksi, että katsomo ei anna mun katsoa ainutta tv-sarjaa jota seuraan. Nojaa. Kesä on täällä. Vihdoin ! Ja hyttyset inisee korvan juuressa parhaillaan. Toivoa siis on onnellisuudelle. Vaikka joskus on äärimmäisen tukalat paikat, kyllä niistä aina selvitään. Remontti vie voimat. Auringonnoususta ilta hämärään pensselit kourassa. Tosin tänään kävin välillä tienaamassa rahaa, sillä ainoalla tavalla joka mulle sopii. Ihan tosi jos saisin päättää, mä olisin keikkatyöläinen. Mikään ninetofive job ei ehkä sovi mulle. Mun pitää saada haaveilla ja olla luova. Mutta jostain syystä maailma ei siedä sitä ja heittää jatkuvasti kapuloita rattaisiin.
Siksi alankin taas taantua. Kaikki pysyy paikallaan. En jaksa tehdä mitään. Ja aikaan vaan kuluu. Olen muuttumassa passiiviseksi antisosiaaliseksi harmaaksi olennoksi. Mutta silti jokainen sekunti jota en vietä sun kanssa on tuskaa.

julia.