Olen miettinyt, jonkin verran, kaikenlaista. Asioita joita olen tehnyt ja niitä joita tahdon vielä tehdä. Kumpa en koskaan tulisi siihen pisteeseen ettei enää huvita tehdä mitään tai, että kaikki on vihdoin saavutettu. Niin vanhaksi en tahdon elää. Tiedän sen. Olen toissaalta jo nyt väsynyt olemaan aina matkalla jonnekin, toissaalta taas se on kiehtovaa. Tahdon kuitenkin olla tyytyväinen elämääni. Ei saa toivoa liikoja tai tyytyä liian vähään.. Tällä hetkellä tiedän olevani menossa oikeaan suuntaan. Kunhan vaan malttaa välttää huonoja oikopolkuja ja pysyä pystyssä painavan repun kanssa.Kävin eilen hierojalla. Huomenna on ensimmäinen soittotunti. Uusia asioita tapahtuu jatkuvasti.
julia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti