Missä mä oon taas piileksinyt? En tiedä itsekään. Ihan kujalla ja keväthöperönä vaan viiletän paikasta toiseen. Tosiaan, kevät on täällä. Ja se saa mut sekasin. Unohtelen hulluna kaikenlaista ja löydän itseni vähän väliä vain hymyilemästä ilman mitään syytä. Viimeset tentit ohi. Ja oon suoriutunut virallisesti ekasta opiskeluvuodestani! Hyvä minä! Muutin pari päivää sit uuteen asuntoon ja nyt makaan täällä kuumeen kourissa. Ihan kaamee olo. Ulkona on jokseenkin harmaata ja synkkää, joten ehkä ihan kiva olla vaan kotona. Tuntuu tosi hassulta jättää Kokkola taakse kesäksi. Vaasaan pitää taas totutella. En osaa enää liikkua täällä ja monesti ku katon ikkunasta ulos en edes tiedä missä oon. Päässä pyörii sekavia ajatuksia. Kämppä on täynny muuttolaatikoita joita en jaksa purkaa. Tosin eihän kipeenä tarvi tehdä mitään. Lakkasin kynnet lilaksi. Päätä särkee. Haluun jo päästä tekemään kivoja kesäjuttuja! Ikävä terasseja ja rantakelejä. Kurjaa istua täällä yksin.. En pysty nielemään mitään. Viisaudenhammaskin tekee mut hulluks, ihan kun ei olis jo tarpeeks ankeeta tää elo.
Pikkuvelikin pääsi ylioppilaaks. Oon jo vanha. Mut tavallaan se on ihan jees.
julia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti