En tiedä minne oon menossa. No eipä se taida haitata. Sade ropisee ikkunaan yhä useemmin ja aamulla on vaikeuksia nousta sängystä. Asiat on ollu paikallaan jo aika pitkään. Mitään ei oo tapahtunu. Mikään ei edisty. Alan pitkästyä. Kaipaan vaihtelua. Saksalaisista vaihtareistaki on jo viikko. Eli viikko sitten olin Helsingissä kipeenä. En edes ymmärrä miksi olen pitkästynyt. Ehkä koska istun tässä vaan.. Alan kai dementoitua kun en muista enää muistaa mitä on tapahtunu. Niin paljon kun täsmällisyyttä kaipasinkin, niin paljon sitä nyt vihaan. Kaipaan muutosta siihen, että syksy tulee joka vuosi yhä aiemmin, enkä tahdo enää jaksaa laskea muuttolintuja taivaalta.

julia.