Olin hyvin vihainen alennusmyynneille. Tuloksetta hirveässä tungoksessa. Helsingin kadut huusi ja päätä särki aivan liikaa. Väsymys ja Itäkeskuksen väenpaljous seuraavana päivänä eivät parantaneet tilannetta lainkaan. Tänään nukuin liikaa, ainakin tuon yhden mielestä. Kylpyammeessakin kului aikaa ties kuinka kauan. Valitusta sain kuulla siitäkin. Kuitenkin raahauduin ihmisten ilmoille ja tänään sain kuin sainkin edes jotain ilahduttavaa mukaani rapisevassa muovikassissa. Näette sitten. Nyt olen syönyt liikaa. Aivan liikaa. Ja tekee pahaa. Oikeastaan on tehnyt pahaa jo liian pitkään. Tosin ei ruoan johdosta! Muut kaipaa jo kotiin. Mulla ei oo tunteita suuntaan eikä toiseen. Voisin lähteä. Voisin jäädä. Ei väliä. Ei mua kukaan kaipaa kummallakaan taholla.

ps. tilasin kaksi ihanuutta. en malta odottaa postiluukun kolahdusta.

julia.