Joulu on aina ollut kaaosta. Inhoa ja pelkoa. Ihan liikaa stressiä. Nyt olen hautautunut suosikki elokuvieni maailmoihin. Haluaisin lukea enemmän kirjoja. Mutta olen laiska, ihan liian laiska. Syön liikaa suklaata. Ja muutenkin kaikkea. Espoo on lumen vallassa. En haluaisi mennä ulos. Kuitenkin sädetikut minut sinne ajoivat. Niin paljon taas tapahtuu asioita. Ihmiset puhuvat sekavia, joku marsuista, toinen liesituulettimista ja minua kiinnostavat vain Tšaikovskin baletit.. On kurjaa kun ihmiset esittävät ihan liian uteliaita kysymyksiä, jatkuvasti. Ja toisten puheista tulen vainoharhaiseksi. Kaikki on sekaisin. Haluan kotiin, mutta en oikein viihdy sielläkään. Olen kotiutunut liian nopeasti ja sen vuoksi kai kyllästynyt jo nyt. On siis jäätävä tänne. Luulisin niin. Kunhan vain saisi olla yksin hetkisen.. Jatkuvasti joku vaivaa ja häiritsee. Unelmoin Poola Katarynan korvakoruista ja Frankiesta. Ja kaikesta kauniista. Mutta tänään en usko ihmeisiin.
julia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti