ABBAn sanoja lainaten: "All I do is eat and sleep and sing." tai no ainakin melkein.. hassua miten oon pystyny ottaa rauhallisesti vaikka ihmiset kaatuilee luotisateessa mun ympärillä. ei ne enää vaadi multa mitään. koska osittain ne tietää et oon jo tehny kaikkeni. tottakai mä oon aina siinä missä mun kuuluu. joka päivä mä petyn uudestaan, mut yleensä unohdan sen ennen ku huomaan koko asiaa..

ps. ei oo kivaaa lukea joittenki "pikku-demittäjien" blogeja joilla on 573 lukijaa ja asiaa ei sitten yhtään.. pistää vaa miettii, että mitä niiden lukijoiden päässä liikkuu ku sellast seuraa!

julia.