Mä heräsin sumuiseen aamuun. Kuuntelin hetken aamukasteen ja pakkasen sinfoniaa. Hylkäsin portaikot ja kirsikankukat. Ne jäi kai eilisen orvokin kanssa haudalle. Tai taisinkin hukata ne. Talvella hengitys höyrystyy mutta ei salpaudu, se on positiivista. Tosin silloin et voi olla varma polttaako ihmiset vai ei? Mutta mä en halua välittää ja siks oonki tässä. Taidan hakea ne takaisin. Jos enää muistan reittiä sinne.

Mä tanssin kanssa perhosten, ja sä luonastat luona pakkasen. Juu ehkä sen vaan kuuluu olla niin..

julia.