Taas on kirpee aamu, pakkastakin. On liian pimeetä sanoo onko harakoilla huivi päässä vai ei. Tuoksuu verigreipille ja uteliaisuudelle. Kuuluu viulun ääni ja veden keittimen kohina. Päässä pyörii numeroita ja jokunen kaniini. Sä oot aina tervetullut tänne. Tai minne ikinä meetkin. Ehkä mä en tuu koskaan ajamaan niitä kaneja pois. Niiden koti on sateessa ja perhosten siivissä. Ne ei piittaa päärynöistä. Eikä kai persikoistakaan. Avainten kilinä saa mut havahtumaan. Mä nauroin tietämättäni. Mut eihän se haittaa..

rakastan tätä jaksoo! kouluun vasta klo11. tällaset aamut sopii mulle hyvin. saa nukkua pitkään, vaikka noh nyt en jaksanu nukkua. lueskelin muiden blogeja ja tylsistyin ku ketään ei ollu fb:ssäkään. mitä ne siellä viideltä aamulla tekiskään? no sitten ku muut oli häippässy kotoo kukin taholleen mä kaivoin pariin kertaan käytetyt juoksuhousut kaapista ja lähin ulos pakkaseen. oli sit sen verran kylmä et ei pahemmin pysähdelty ettei jäädy kuoliaaks. nyt kuppi teetä ja tekis mieli olla vaan hiljaa ja ehkä kattoo pari leffaa. mut silti pitäs mennä kouluun. neljä palkkia, lukio ei tunnu missään! tällä hetkellä ainakaan.. eilen uskonnon opettaja ei ilmestyny tunnille. eikä se ollu muutenkaa töissää. vähän outoa ettei se ollu rehtorillekaan ilmotttanu että peruu tunnit..? eli aika rentoo. mutta joo olis sitte piano juttuja, esiintymisiä ja sen sellasta. eilen sain varmuuden yhelle keikalle. noh siihen on viikko ja kappaleista ei tietoakaan. rahaa tulis kyll mut kattoo ny. mä kyl luulen et pystyn siihen. sainhan mä itteni raahattuu lenkillekin tänää, mikä on mulle aikamoinen saavutus. aurinko alkoi just paistaa. koulun alkuunkin on aikaa pikku hetki. siis tehdään vielä yksi löytä retki

ps. kysyä saa mitä vaan koska vaan ja joo melkeinpä mistä vaan, eli täältä. kivaa päivää kaikille!

julia.