Äkkiähän ihminen kävelee 408 ja ½ askelta. Tuuli puhaltaa tunteet päälailleen ja onni on hukassa joka viidenneltä. Ruokaa mukavuus alueen ulkopuolelta, eikä se edes haitannut. Käännyin takaisin ja eksyin. Nyt tuulee liikaakin ja siniset valot muodostaa kirjaimia, niistä tulee sanoja ja lauseitakin. Sitten herään.
Ollaan niin kuin pihlajanmarjat pakkassäässä, ihan umpijäässä.
julia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti