Eilen. Radiossa soi kiitos ja kunnia. Nyt otsikot nielee itsensä hyvillä mielin ja mä vaan istun. Koska kaipaan omenoita pihanurmella ja sun hymyäs myös pikkuisen. Otaksun että lähdit mielelläsi mukaan ja siksi pidät nyt kiinni kovempaa. Onhan vauhti kiihtynyt ja huomattavasti. Kohta saavutamma jo olemisen oravanpyörän, aloitamme alusta. Oksat pois vaan, männynkävyistä puhumatakaan. Mutta nyt täytyy sanoa että olen idiootti, tulin kouluun puolitoista tuntia etuajassa! Ihan vahingossa kävi näin. Tässä taas odottelen showta alkavaksi.

julia.