Kipeyttä ja vähäistä unta. Ystäväinen iltasella ja mukavia telepatia tapauksia. Aloin taas odottaa kesää. Tai no jos mua yhtään tuntee, tietää että odotan sitä aina. Mutta nyt vihdoin aloin uskoa, että se vielä joku päivä saapuu. Kengät täynnä hiekkaa Hietasaaressa, aurinkoa, sushia, pari tuttua kasvoa ja muita pieniä iloja. Kauniita asioita ja pieniä ystävällisyyksiä. Palasin kuitenkin väenpaljouden keskeltä koulukirjojen pariin. Yksinäisyyden huipentuma? No, en kuitenkaan ollut pahoillani mistään. Ei katumusta tänäänkään. Edistyn, pikkuhiljaa.

julia.